Kiireessä, stressissä ja pään sisäistä hälinää kuunnellessa helposti unohtaa elämän tärkeimmän asian. Tämän hetken. Tämä vuosi on ollut mun elämässä ehkä kiireisin vuosi ikinä. Paljon isoja muutoksia, suurimmaksi osaksi hyviä sellaisia. Kuitenkin kiireessä ihanienkin asioiden ja projektien toteuttaminen saattaa muuttua suorittamiseksi  ja hetkestä nauttiminen hukkuu kokonaan. Kiireessä helposti tekee tuhatta asiaa samaan aikaan, nukkuu vähän ja huonosti. Alkaa elää liikaa oman pään ja mielen sekamelskaa kuunnellen.  Silloin unohtaa kaikkein oleellisemman asian: elää tässä hetkessä. Mitään muutahan meillä ei edes ole. Mennyttä ei enää ole olemassa eikä tulevaisuudessa kukaan vielä ole pystynyt elää. Ei jää muuta kuin tämä hetki. Hukkasin usean kuukauden tästä keväästä suorittaessani unelmiani toteen. Stressisin kiireestä ja härdellistä jonka olin ihan itse järjestänyt. Hukkasin luovuuden ja innostuksen vaikka olin toteuttamassa omia unelmiani. Unohdin elää hetkessä, elin kiireen ja varsinkin stressin kanssa käsikädessä.

Kun siis elämässä ei voi elää enää mennyttä ja tulevaisuudeta ei ole mitään hajua, ei jäljelle jää kun tämä hetki.
Istu alas. Hengitä syvään sisään ja ulos. Katso ympärillesi. Näät ehkä kotisi, ehkä ihanan ystäväsi tai lapsesi tai miehesi tai omat varpaasi tai ihanat puut ikkuinasta. Tämä hetki on uniikki etkä saa tätä enään ikinä takaisin. Et vaikka huomenna tekisit saman asian uudelleen, se ei tule enään ikinä olemaan tämä hetki, eikä tuntumaan täysin samalle. Kun tänään katsoin tyttäreni tanssivan ja häröilevän onnellisena, hengitin syvään ja tajusin etten saa tätä hetkeä kokea enää ikinä. Ihan super kiitollisena just siitä hetkestä, täysin läsnä siinä ihanassa hetkessä. Uskon että monesta hetkestä voisi tehdä paljon onnellisemman olemalla täysin läsnä ja muistamalla että meidän elämä on tässä ja nyt. Tuntemalla kiitollisuutta.

Jos tämän saman läsnäolon ja tämän hetkessä elämisen muistaisi aina myös silloin kun elämä tuo ne kaikkein inhottavimmat ja ikävimmät haasteet eteen, elämä voisi olla paljon helpompaa. Ymmärrys siitä että tämä hetki on aivan kohta ohi. Mikään ei ole pysyvää. Vain hengitellä ne ikävimmätkin tunteet ja pahat mielet läpi. Nekään ei kestä sellaisinaan kun sen hetken.

 

Write A Comment